Infektoituneet
Jul 8, 2014 16:03:47 GMT
Post by sya on Jul 8, 2014 16:03:47 GMT
Infektoituneet ovat Dead Paradisen maailman vitsaus, eikä kukaan selviytyjä ole epätietoinen kuolleiden olemassaolosta. Infektoituneet ovat levinneet ruton lailla maailmanlaajuisesti, eikä siis Havaijin Big Island ole ainut elävien kuolleiden tyyssija. Tosin moni selviytyjä elättelee toivoa saaren ulkopuolisesta sivilisaatiosta.
Tunnetusti rakkaalla lapsella on monta nimeä, kuten esimerkiksi infektoituneet, zombit, epäkuolleet, saastuneet, elävät kuolleet... Vain taivas on rajana nimitysten suhteen, sillä ihmiset ovat herkkiä nimeämään näitä pirulaisia ties millaisilla kirosanoilla.
Kokeneimmat selviytyjät ovat kuitenkin varmasti huomanneet lähes elämäntärkeän asian infektoituneiden käyttäytymisessä. Suurin osa niistä välttää kirkkainta päivänvaloa, eli toisin sanoen auringon paistaessa vaaraa ei ole lähes ollenkaan. Jotkut selviytyjät ovatkin onnistuneet välttämään lähes täysin infektoituneita yksinkertaisesti majoittamalla suojaisan paikan ja liikkuen aina päivänvalon turvin. Aivan kaikki infektoituneet eivät kuitenkaan poistu näkökentistä päivisin, niistä lisää tietoa alempana kellertävien huutomerkkien kohdalla. Pimeät rakennukset ovat kuitenkin vuorokauden ympäri vaarallisia paikkoja, sillä auringonvalo ei niihin yllä.
Aivan kuin pandemiasta ei olisi jo tarpeeksi haittaa, on kaiken lisäksi vuorokausien valoisa aika lähes taianomaisesti lyhentynyt. Nykyään valoisa alias turvallinen aika tuntuukin kestävän vain noin kello 9.00-17.00 välillä. Siirtymäajat (8.00-9.00 sekä 17.00-18.00) kestävät yleensä tunnin ja niinä aikoina kannattaa pitää kiirettä turvapaikan löytämiseksi...
Infektoituneita ei ole vain tietyn tyyppisiä tallaajia, vaan epäkuolleet voidaan jakaa eri "lajeihin", joista jokaisella on omat ominaisuutensa heikkouksien ja vahvuuksien kanssa. Tällä hetkellä olemassa on 3 erilaista epäkuollutta lajia. Lisää saattaa
tulla ajan kuluessa.
Pelaajat voivat myös heittää ehdotuksiaan yksityisviestin välityksellä.
Ulkomuoto kulkijoilla on hyvin paljon ihmistä vastaava, sillä kulkijat ovat kirjaimellisesti eri mätänemispisteessä olevia käveleviä ihmisruumiita. Jäseniä saattaa siis puuttua ja lihat sekä elimet roikkua epämääräisesti kehon ulkopuolella. Myös haju on sen mukainen...
Ääntely on hyvin yleistä, eivätkä kulkijat osaa juurikaan olla hiljaa - paitsi jos lähettyvillä ei ole lainkaan elollista elämää. Epämääräinen ääntely kuulostaa lähinnä örinän, murinan ja erilaisten matalien eläimellisten ääntelyiden sekoitukselta.
Liikkumistapa on hyvin perinteinen kömpelö ja hidas laahustamista muistuttava kävely. Tuoreimmat kulkijat saattavat kuitenkin pysty' jopa nopeaan juoksutahtiin viikkojenkin ajan kuolemansa jälkeen. Kuitenkin kylmästi sanottuna lähes jokainen hyväkuntoinen selviytyjä pystyy juosten pakenemaan kulkijoita, kunhan jaksaa vain juosta tarpeeksi kauan tai vaihtoehtoisest etsiä hyvän piilopaikan.
Ravinto on hyvin yksinkertaisesti sanottuna kaikki ihmisistä ja eläimistä lähtöisin oleva materia. Kulkijat haalivat kaikkea aina lihasta sisäelimiin, mutta aivot ovat erityistä herkkua. Yleensä kulkijat kuitenkin iskevät hampaansa siihen mitä ensimmäiseksi käsiinsä saavat. Kulkijat elävät hämmästyttävän pitkään ilman ravintoa, vaikka hidasta kuihtumista on nähtävissä kropassa. Ilman ravintoa kulkija selviää hengissä jopa vuoden verran.
Tavat liittyvät lähinnä ruokailuun. Kulkijat ovat niin sanotusti "aivottomimpia" infektoituneita, eikä noilla juurikaan ole minkäänlaisia vaistoja ruokailua lukuun ottamatta. Kulkijoiden koko elämäkin koostuu pelkästään ravinnon etsimisestä. Ravintoa löytäessään nuo rynnivät yleensä saalistaan kohden ja yrittävät käsillään tarrata uhristaan. Itse ruokailutavat ovat hyvin eläimelliset, sillä kulkijat yksinkertaisesti tappavat uhrinsa aloittamalla tylpillä mätänevillä hampaillansa elävällä uhrilla ruokailun ja yleensä siinä sivussa yrittävät repiä käsillään kaikkea mahdollista. Kulkijoiden voima vastaa melko hyvin tavallisen ihmisen voimaa, vaikka lihasvoimaa ei ole läheskään samalla tavalla, mutta alkukantainen raivo korvaa senkin osion.
Kulkijat käyvät kimppuun puhtaasti vahvimman aistinsa ansiosta, joka on hajuaisti. Nuo siis haistavat elävän ihmisen hajun ja hyökkäävät kimppuun, joskus myös jopa eläintenkin. Varsin epämieluisa hetkellinen pelastus kulkijoita kohdatessa on peittää oma keho kuolleen kulkijan vereen ja sisäelimiin, jolloin kulkijat luulevat sinun olevan osa kuollutta laumaa.
Levinneisyys on koko saaren kattava. Kulkijat eivät pelkää juuri minkäänlaisia olosuhteita, joten joskus noita saattaa löytää varsin yllättävistäkin paikoista.
Esiintyneisyys on kaikista tavanomaisinta ja kulkijoilla on tapana liikkua suuremmissa laumoissa. Yksinäiset kulkijat ovat lähes naurettavan helppo hoidella pois päiviltä tai jättää selkänsä taakse, mutta suurempina laumoina kulkijat saattavat olla vaarallisen tappavia. Mitä enemmän kulkijoita laumassa, sitä pahempi tilanne.
Tappaminen hoituu yksinkertaisesti tuhoamalla kulkijan aivot. Raajojen katkominen ei siis auta, vaikka se saattaa hidastaa menoa huomattavasti.
+ Eivät uskaltaudu veteen, joten varma pakenemispaikka on yli polven korkeuden ylittävä vesi - toisin sanoen kulkijat eivät siis jostain syystä mene veteen yli polviensa. Eivät myöskään osaa käyttää aseita tai esim. avata ovia.
+ Kulkijalaumoja vastaan tuli on erittäin tehokas ase, vaikkakin palamista ja sitä mukaa kulkijoiden luhistumista saa hetken odotella.
- Suurina laumoina hyvin vaarallisia alkukantaisen raivon ja joukkovoiman ansiosta. Ovat myös yllättävän vahvoja, pystyvät yhdessä ahtautumaan esim. ovia vasten niin, että ne murtuvat - ellei kyseessä ole tarpeeksi vahva materiaali ja lukitussysteemi.
Ulkomuoto saalistajilla on päällisin puolin hyvin ihmismäinen. Selvä ero ihmisiin on kuitenkin lähes kyyrymäinen ryhti, minkä seurauksena nuo liikkuvat useasti kädet lattiaa vasten, jalat sopivasti koukussa ja selän ryhti lähes kaksin kerroin. Ryhdin perusolemus muistuttaa siis enemmän gorillaa kuin ihmistä, vaikka saalistajilla on selvästi solakampi ja jäntevämpi rakenne. Ryhdin lisäksi kädet ovat selvästi ihmisiä vahvemmat ja kynnet muistuttavat tappavassa terävyydessään suoraan suurilta kissapedoilta lainatuilta - ne siis vedetään saalistaessa esiin. Kulkijoihin verrattuna saalistajien epäkuollut keho on varsin hyvässä kunnossa, lukuun ottamatta kalpeaa ihoa ja mahdollisia haavoja.
Ääntely on tilanteesta riippuen hyvinkin poikkeavaa. Normaalissa tilassa ja varsinkin väijyessä saalistajat ovat kirjaimellisesti äänettömiä. Edes liikkumisesta ei kuulu ääntä, mikä tekeekin saalistajista täydellisiä metsästäjiä. Hyökätessään uhrinsa kimppuun saalistajat päästävät suustaan hyvin korkeaa kiljumista muistuttavan äänen, mikä saattaa jopa heikottaa herkempiä korvia. Korkea kauas kantautuva hyvin kimeä kiljunta on saalistajille ominainen metsästyshuuto, eikä se riipu saalistajan sukupuolesta.
Liikkumistapa on infektoituneiden aatelia. Saalistajien kyyrymäinen ryhti ja koukussa olevat jalat mahdollistavat äänettömän hiiviskelyn, mutta myös parkourmaisen äänettömän liikkumistavan, johon kuuluu niin kiipeily kuin hyppiminen. Saalistajien koko ruumis on infektoitumisen jälkeen painautunut kasaan ja muovautunut äänettömälle ja ketterälle liikkumistavalle ominaiseksi.
© Left 4 Dead
Ravinto on saalistajilla melko yksinkertaista, sillä nuo syövät pelkästään ihmisten lihaa, tarkemmin sanottuna lihaksia. Eläimet eivät siis käy ravinnoksi, eikä myöskään ihmisten sisäelimet. Melko nopeasti ruokailevat saalistajat jättävätkin jälkeensä aina lihaksettoman ihmisruumiin, joka kauan lojuessaan herättää mätänevällä hajullaan kulkijalaumoja paikalle.
Tavat ovat jokaiselle saalistajalle hyvin ominaisia. Saalistajat omaavat nimensä mukaan suurimman saalistusvietin, eikä se tarkoita kulkijoiden tavoin sokeaa raivoa syödä, vaan viekasta äänetöntä väijymistä ja lopulta uhrin kimppuun kirkuen hyökkäämistä. Hyökätessään ihmisten kimppuun saalistajat vetävät kissaeläimen tavoin terävät pitkät kynnet esiin, jotka kaikessa terävyydessään vastaavat hyvin teräviä teräaseita ja ne soveltuvat jopa lihasten viiltämiseen sekä repimiseen. Saalistajat elävät kulkijoiden tavoin ravinnolle, eikä noiden elämään siis juurikaan sisälly muuta kuin metsästämistä. Saalistajien on tosin huomattu tylsistyneinä saalistavan myös eläimiä, mutta niitä ei kelpuuteta ravinnoksi.
Levinneisyys rajoittuu lähes ainoastaan kaupunkialueille. Mitä isompi kaupunki ja mitä enemmän rakennuksia, sen parempi. Saalistajat tarvitsevat elinympäristökseen urbaanin kaupunkimaiseman, joka mahdollistaa huomaamattoman sekä äänettömän väijymisen yleensä uhria korkeammalta tasolta. Joskus harvemmin saalistajiin saattaa kuitenkin törmätä myös kaupunkien ulkopuolella, mutta siellä olosuhteet noiden nitistämiseksi ovat paremmat.
Esiintyneisyys on lähes poikkeuksetta erakkoa. Toisin sanoen saalistajat eivät viihdy laumoissa tai edes pienemmissä ryhmissä, vaan liikkuvat ja oleskelevat yksin. Joskus hyvin harvoin saalistajat saattavat esiintyä pareittain, mutta tällöinkin on kyse samaan aikaan saalistajainfektoituneista ihmisistä, jotka omaavat vielä kuolemansa jälkeen tarpeen olla tietyn henkilön seurassa. Täysin vieraiden saalistajien kohdatessa lopputulos on kuitenkin hyvin yllättävä. Saalistajat pitävät toisiaan kilpakumppaneina, mikä käytännössä tarkoittaa taistelua. Saalistajien kamppailut eivät ole kaunista katsottavaa, sillä nuo kirjaimellisesti repivät toisiansa palasiksi terävillä kynsillään kirkunamaisen huudon säestämänä.
Tappaminen on helpompaa kuin minkään muun zombilajin nirhaaminen - kunhan olet vain tarpeeksi nopea. Saalistajien keho on vain asteen ihmistä kestävämpi, joten hyvällä tuurilla saalistajakin kuolee esim. verenhukkaan tai raajan leikkautumiseen. Varmin tapa saalistajienkin tapauksessa on kuitenkin aivojen tuhoaminen, sillä jotkut yksilöt saattavat olla yllättävän sitkeitä selviytymään.
+ Ainut lähes varma selviytymistapa saalistajia vastaan on liikkua toisen selviytyjän seurassa. Saalistajan hyökätessä uhri itse yleensä tuskin edes ehtii nähdä hyökkääjäänsä, joten apu on kultaakin arvokkaampaa. Kaiken lisäksi saalistajat hyökkäävät mieluiten yksinäisten selviytyjen kimppuun, vaikka useita poikkeuksiakin tapahtuu.
+ Saalistajia vastaan kamppaillessa nopeus on valttia. Saalistajat ovat onneksi infektoituneista kaikista herkempiä vahingolle, mutta yleensä uhri ei edes tajua tilannetta ennen kuolemaansa. Paras tapa eliminoida saalistaja on nopea luoti ennen kuin saalistaja kerkeää hyökätessään ottamaan fyysistä kontaktia. Lähietäisyydeltä terävä ase ja nopeat liikkeet ovat ainoa toivo.
- Mestarisaalistajia. Selviytymisprosentti saalistajan hyökkäyksestä on erittäin pieni.
- Äänettömän ketterän liikkumistavan lisäksi juoksee hämmästyttävän nopeasti neljällä raajalla ja pystyy hyppimään mittavia loikkia.
- Kissamaisesti esiin vedettävät terävät kynnet leikkaavat vaivattomasti lihaa ja sisäelimiä. Tekee siis jo muutamassa sekunnissa erittäin pahaa jälkeä. Lisäksi saalistajien hampaat ovat neulanterävät ja niitä on kahdessa rivissä - tämä tieto ei kuitenkaan ole monen tietoisuudessa, sillä kulkijoista poiketen saalistajat eivät käydä hampaita hyökkäykseen, vaan ainoastaan irtonaisen ravinnon paloittelemiseen.
Ulkomuoto raivaajilla on kulkijoist poiketen on huomattavasti paremmassa kunnossa. Tavallisesta kulkijasta raivaajan erottaa kuitenkin kaikista parhaiten massiivisesta ulkomuodosta - raivaajien lihakset ovat turvonneet muistuttamaan ääripään kehonrakentajaa tai vaihtoehtoisesti kehoa ympäröi massiivinen rasvakerros. Pituutta näiltä epäkuolleilta löytyy parhaimmillaan jopa hieman yli kaksi metriä. Raivaajien silmät ovat täysin harmaansokeat ja joiltain yksilöiltä puuttuu silmät täysin.
Ääntely on melko yleistä, mutta kaikesta huolimatta hyvin rauhallista. Raivaajien ääntely muistuttaa lähinnä matalan tasaista murinaa ja örähtelyä. Hyökätessään ääntely muuttuu yleensä aggressiivisemmaksi.
Liikkumistapa on hyvin hidas massiivisen koon vuoksi, mutta hyökätessään raivaajat rynnivät mittavalla vauhdilla päälle. Liikkumistapa muistuttaa kaiken kaikkiaan hyvin paljon suurikokoisen ihmisen kävelyä.
Ravinto on suuri mysteeri. Toistaiseksi raivaajia ei olla nähty ruokailemassa, joten on jopa syytä epäillä että nämä epäkuolleet eivät tarvitse ravintoa laisinkaan.
Tavat liittyvät raivaajilla hyökkäämiseen. Raivaajat ovat täysin sokeita eivätkä omaa hajuaistia, mutta kuullessaan ulkopuolisen äänen nuo kiinnostuvat silmittömästi äänen lähtöperästä. Havaitessaan tarkan selviytyjän sijainnin äänten perusteella rynnivät raivaajat mittavalla voimalla päin ja huitovat suurikokoisilla nyrkeillään. Raivaajat rauhoittuvat heti hiljaisuuden tullessa, eivätkä nuo syö tai muuten hyödynnä ihmisiä. Raivaajat hyökkäävät jopa muiden ääntä pitävien infektoituneiden kimppuun, joista yleisimpiä ovat kulkijat.
© Left 4 Dead
Levinneisyys on ympäri saarta, mutta eivät ole läheskään niin yleisiä kuin kulkijat. Jostain syystä raivaajia kohtaa useimmiten suurissa käytävämäisissä rakennuksissa, kuten vaikkapa tehtaissa, kouluissa tai sairaaloissa. Raivaajilla saattaakin olla jonkinlainen kiintymys kapeisiin käytäviin.
Esiintyneisyys raivaajille on melko usein yksinään liikkuvaa, mutta joskus samassa tilassa saattaa olla jopa useita raivaajia. Raivaajat eivät kuitenkaan reagoi mitenkään lajikumppaneihinsa.
Tappaminen on hyvin vaikeaa, mutta ei toki mahdotonta. Raivaajien iho on jostain syystä paljon normaalia paksumpaa, eikä esim. kirveellä huitominen aiheuta muuta kuin hyökkäyshalun raivaajassa. Luodit uppoavat vain hieman ihon pintaa syvemmälle, joten raivaajien tappamiseen tarvitsee huomattavaa luotimäärää tai nerokasta suunnitelmaa. Parhain tapa saada raivaaja hengiltä on saada tuo tippumaan korkealta mahdollisimman kovaan maastoon tai johonkin terävään.
+ Paras tapa välttää raivaajan hyökkäys on joko äänetön hiipiminen tai sitten paikalla pysyminen. Hengitystä kannattaa myös kontrolloida, sillä liian raskas ja äänekäs hengitys on heti ensimmäinen asia mikä saa raivaajan hyökkäämään. Hyökkäävä raivaaja lopettaa kuitenkin mahdollisen hyökkäyksensä heti kun ei kuule ääniä - älä kuitenkaan pidä ääntä paetessasi...
+ Raivaajat eivät osaa hypätä eivätkä mahdu pienistä onkaloista tai kapeista ovia. Repivät kuitenkin helpoisti huteria ovia auki ja paiskovat isoja esineitä.
- Erittäin vaikeita saada hengiltä, sillä raivaajien paksu nahka hylkii jopa tulta.
INFEKTIO
Miten ihminen muuttuu infektoituneeksi?
Infektion voi saada yksinkertaisesti kulkijan puremasta. Vaikka saalistajat ja raivaajat ovat jopa kulkijoita vaarallisempia kohdata, ovat ne täysin turvallisia tartuntariskin kannalta. Kukaan ei tiedä syytä miksi vain ja ainoastaan kulkijoiden purema aiheuttaa infektion ja sitä mukaa tuskaliaan muuttumisen epäkuolleeksi. Jos ihminen kuolee luonnollisesti ilman kulkijan puremaa, ei hän muutu epäkuolleeksi. Joskin ruumis kerää hajullaan kulkijoita puoleensa...
Pureman saatuaan ihmisen kunto alkaa heiketä, eikä sille ole mitään yleispätevää aikaa. Parhaimmillaan se ottaa vain muutaman minuutin puremasta ja joskus jopa viikkoja. Ihmisen yleiskunnon kanssa on yleensä paljon tekemistä muuttumisprosessin kanssa, mutta sekään ei aina ole niin yksiselitteistä. Kuume on myös melko yleinen oire kunnon heiketessä ja joillain ihmisillä havaitaan äkillisiä mielenterveydellisiä ongelmia, yleensä vainoharhaisuutta. Muuttuminen on kuitenkin hyvin tapauskohtainen prosessi, eikä muuta yleispätevää tekijää ole kuin pureman saaminen. Koko prosessi huipentuu lopulta kuolemaan ja siinä missä ilman puremaa kuollut ihminen on ja pysyy maassa, nousee infektoitunut ruumiina ylös. Suurin osa pureman saaneista nousee ylös kulkijoina, mutta jotkut käyvät kuollessaan hitaan muuttumisprosessin läpi, minkä seurauksena heistä kuoriutuu saalistajia tai raivaajia. Näissä tapauksissa ihminen saattaa pysyä kuolleena jopa kuukausia, sillä keho muovautuu hiljaa erikoislajin fyysisiin piirteisiin.
Voiko muuttumisen välttää tai estää jotenkin?
Kyllä voi. Nopein ja kivuliain, mutta samalla varmin tapa on katkaista pureman saanut raaja ennen kuin tulehdus leviää veren mukana muualle kehoon. Tämä konsti ei ole kuitenkaan aina mahdollinen, sillä paitsi oikeanlaisen puremakohdan, vaatii tilanne nopeaa päätöksentekoa, raakaa voimaa sekä oikeita olosuhteita.
Olemassa on kuitenkin toinenkin erittäin harvinainen tapa selviytyä, mutta se ei ole juuri kenenkään tietoisuudessa. Muutama selviytyjä on nimittäin selviytynyt puremasta tahdon voimalla. Niin uskomattomalta ja epäloogiselta kuin se kuulostaakin, ei edes lääkealasta tietävät ole osanneet selittää tätä ilmiötä. Ne harvat jotka ovat selviytyneet puremasta, ovat menneet ensiksi hyvin heikkoon kuntoon ja kärsineet kovasta kuumeesta ja mielen rakoilemisesta. Mielen rakoilu on kuitenkin avainsana - jotkut kokevat ahdistusta ja itsemurhaintoa, jotkut muuttuvat sairaan vainoharhaiseksi, jotkut muuttuvat hyvin aggressiiviseksi ja saattavat käydä jopa ystäviensä kimppuun siinä missä joidenkin ajatus alkaa vain katoilla ja juoksee ihan eri todellisuudessa kuin tässä maailmassa. Tässä kohtaa harvat selviytyjät ovat kuitenkin nähneet suunnatonta vaivaa ja taistelua itsensä kanssa ja ovat onnistuneet pitämään itsensä selväjärkisinä ja hirveästä olostaan huolimatta elämänhaluisina. Yksinkertaisesti siis mieltänsä ei saa menettää, sillä lopullista pimahdusta seuraa joko äkkinäinen tai hidas kuolema ja sitä seuraa muuttuminen epäkuolleeksi.
Paitsi vaaditun vahvan mielen takia tämä selviytymiskeino tarvitsee kuitenkin myös jotain muuta - nimittäin toisen selviytyjän. Siinä missä pureman saanut taistelee mielensä kanssa, pitää toisen ihmisen pitää pureman saanut hengissä (teilata epäkuolleet ja hillitä toisten selviytyjien himo pistää purrulle kuula kalloon), sekä hoitaa tuoreen haavan desinfiointi ja puhtaana pito. Joskus purrun mielentilan taistelu kestää kauankin, jolloin jonkun pitää myös hoitaa ravinnon saannista ja muista elintärkeistä asioista.
Toistaiseksi mitään varmaa ja helppoa ehkäisytapaa ei kuitenkaan ole, vaikka joistain kasveista ja yrteistä on huomattu olevan hieman apua esim. muuttumisnopeuden ja kipujen suhteen. Jotkut uskovatkin yrttien voimaan ja ovat varmoja siitä, että oikealla yhdistelmällä infektion saisi kukistettua.
Tunnetusti rakkaalla lapsella on monta nimeä, kuten esimerkiksi infektoituneet, zombit, epäkuolleet, saastuneet, elävät kuolleet... Vain taivas on rajana nimitysten suhteen, sillä ihmiset ovat herkkiä nimeämään näitä pirulaisia ties millaisilla kirosanoilla.
Kokeneimmat selviytyjät ovat kuitenkin varmasti huomanneet lähes elämäntärkeän asian infektoituneiden käyttäytymisessä. Suurin osa niistä välttää kirkkainta päivänvaloa, eli toisin sanoen auringon paistaessa vaaraa ei ole lähes ollenkaan. Jotkut selviytyjät ovatkin onnistuneet välttämään lähes täysin infektoituneita yksinkertaisesti majoittamalla suojaisan paikan ja liikkuen aina päivänvalon turvin. Aivan kaikki infektoituneet eivät kuitenkaan poistu näkökentistä päivisin, niistä lisää tietoa alempana kellertävien huutomerkkien kohdalla. Pimeät rakennukset ovat kuitenkin vuorokauden ympäri vaarallisia paikkoja, sillä auringonvalo ei niihin yllä.
Aivan kuin pandemiasta ei olisi jo tarpeeksi haittaa, on kaiken lisäksi vuorokausien valoisa aika lähes taianomaisesti lyhentynyt. Nykyään valoisa alias turvallinen aika tuntuukin kestävän vain noin kello 9.00-17.00 välillä. Siirtymäajat (8.00-9.00 sekä 17.00-18.00) kestävät yleensä tunnin ja niinä aikoina kannattaa pitää kiirettä turvapaikan löytämiseksi...
Infektoituneita ei ole vain tietyn tyyppisiä tallaajia, vaan epäkuolleet voidaan jakaa eri "lajeihin", joista jokaisella on omat ominaisuutensa heikkouksien ja vahvuuksien kanssa. Tällä hetkellä olemassa on 3 erilaista epäkuollutta lajia. Lisää saattaa
tulla ajan kuluessa.
Pelaajat voivat myös heittää ehdotuksiaan yksityisviestin välityksellä.
KULKIJAT
Jos selviytyjät ovat tutustuneet zombileffoihin ennen pandemian alkua, tietävät he melko hyvin mitä odottaa.
Kulkijat ovat ne stereotyyppiset ja yleisimmät infektoituneet.
Kulkijat ovat ne stereotyyppiset ja yleisimmät infektoituneet.
Ulkomuoto kulkijoilla on hyvin paljon ihmistä vastaava, sillä kulkijat ovat kirjaimellisesti eri mätänemispisteessä olevia käveleviä ihmisruumiita. Jäseniä saattaa siis puuttua ja lihat sekä elimet roikkua epämääräisesti kehon ulkopuolella. Myös haju on sen mukainen...
Ääntely on hyvin yleistä, eivätkä kulkijat osaa juurikaan olla hiljaa - paitsi jos lähettyvillä ei ole lainkaan elollista elämää. Epämääräinen ääntely kuulostaa lähinnä örinän, murinan ja erilaisten matalien eläimellisten ääntelyiden sekoitukselta.
Liikkumistapa on hyvin perinteinen kömpelö ja hidas laahustamista muistuttava kävely. Tuoreimmat kulkijat saattavat kuitenkin pysty' jopa nopeaan juoksutahtiin viikkojenkin ajan kuolemansa jälkeen. Kuitenkin kylmästi sanottuna lähes jokainen hyväkuntoinen selviytyjä pystyy juosten pakenemaan kulkijoita, kunhan jaksaa vain juosta tarpeeksi kauan tai vaihtoehtoisest etsiä hyvän piilopaikan.
Ravinto on hyvin yksinkertaisesti sanottuna kaikki ihmisistä ja eläimistä lähtöisin oleva materia. Kulkijat haalivat kaikkea aina lihasta sisäelimiin, mutta aivot ovat erityistä herkkua. Yleensä kulkijat kuitenkin iskevät hampaansa siihen mitä ensimmäiseksi käsiinsä saavat. Kulkijat elävät hämmästyttävän pitkään ilman ravintoa, vaikka hidasta kuihtumista on nähtävissä kropassa. Ilman ravintoa kulkija selviää hengissä jopa vuoden verran.
Tavat liittyvät lähinnä ruokailuun. Kulkijat ovat niin sanotusti "aivottomimpia" infektoituneita, eikä noilla juurikaan ole minkäänlaisia vaistoja ruokailua lukuun ottamatta. Kulkijoiden koko elämäkin koostuu pelkästään ravinnon etsimisestä. Ravintoa löytäessään nuo rynnivät yleensä saalistaan kohden ja yrittävät käsillään tarrata uhristaan. Itse ruokailutavat ovat hyvin eläimelliset, sillä kulkijat yksinkertaisesti tappavat uhrinsa aloittamalla tylpillä mätänevillä hampaillansa elävällä uhrilla ruokailun ja yleensä siinä sivussa yrittävät repiä käsillään kaikkea mahdollista. Kulkijoiden voima vastaa melko hyvin tavallisen ihmisen voimaa, vaikka lihasvoimaa ei ole läheskään samalla tavalla, mutta alkukantainen raivo korvaa senkin osion.
Kulkijat käyvät kimppuun puhtaasti vahvimman aistinsa ansiosta, joka on hajuaisti. Nuo siis haistavat elävän ihmisen hajun ja hyökkäävät kimppuun, joskus myös jopa eläintenkin. Varsin epämieluisa hetkellinen pelastus kulkijoita kohdatessa on peittää oma keho kuolleen kulkijan vereen ja sisäelimiin, jolloin kulkijat luulevat sinun olevan osa kuollutta laumaa.
Levinneisyys on koko saaren kattava. Kulkijat eivät pelkää juuri minkäänlaisia olosuhteita, joten joskus noita saattaa löytää varsin yllättävistäkin paikoista.
Esiintyneisyys on kaikista tavanomaisinta ja kulkijoilla on tapana liikkua suuremmissa laumoissa. Yksinäiset kulkijat ovat lähes naurettavan helppo hoidella pois päiviltä tai jättää selkänsä taakse, mutta suurempina laumoina kulkijat saattavat olla vaarallisen tappavia. Mitä enemmän kulkijoita laumassa, sitä pahempi tilanne.
Tappaminen hoituu yksinkertaisesti tuhoamalla kulkijan aivot. Raajojen katkominen ei siis auta, vaikka se saattaa hidastaa menoa huomattavasti.
+ Eivät uskaltaudu veteen, joten varma pakenemispaikka on yli polven korkeuden ylittävä vesi - toisin sanoen kulkijat eivät siis jostain syystä mene veteen yli polviensa. Eivät myöskään osaa käyttää aseita tai esim. avata ovia.
+ Kulkijalaumoja vastaan tuli on erittäin tehokas ase, vaikkakin palamista ja sitä mukaa kulkijoiden luhistumista saa hetken odotella.
- Suurina laumoina hyvin vaarallisia alkukantaisen raivon ja joukkovoiman ansiosta. Ovat myös yllättävän vahvoja, pystyvät yhdessä ahtautumaan esim. ovia vasten niin, että ne murtuvat - ellei kyseessä ole tarpeeksi vahva materiaali ja lukitussysteemi.
!
Eivät karta päivänvaloa muiden infektoituneiden tapaan. Päivisin kulkijoihin saattaa siis törmätä lähes yhtä todennäköisemmin kuin hämärälläkin, mutta noiden käyttäytymisessä on suuri ero. Normaalisti jo kaukaa saaliin haistava kulkija tarvitsee päivän valossa jopa parin kolmen metrin välin haistaakseen elävän saaliin. Lisäksi nuo liikkuvat entistä hitaammin auringon alla ja antavat hyvin nopeasti periksi saaliin liikkuessa hiemankin kauemmas. Luonnonvalo tekee siis kulkijoista varsin flegmaattisia ja hidastaa noiden toimintaa.SAALISTAJAT
Nimensä mukaisesti saalistajat ovat vaarallisimpia infektoituneita paitsi käyttäytymisensä myös huomaamattoman ja nopean liikkumistapansa vuoksi.
Ulkomuoto saalistajilla on päällisin puolin hyvin ihmismäinen. Selvä ero ihmisiin on kuitenkin lähes kyyrymäinen ryhti, minkä seurauksena nuo liikkuvat useasti kädet lattiaa vasten, jalat sopivasti koukussa ja selän ryhti lähes kaksin kerroin. Ryhdin perusolemus muistuttaa siis enemmän gorillaa kuin ihmistä, vaikka saalistajilla on selvästi solakampi ja jäntevämpi rakenne. Ryhdin lisäksi kädet ovat selvästi ihmisiä vahvemmat ja kynnet muistuttavat tappavassa terävyydessään suoraan suurilta kissapedoilta lainatuilta - ne siis vedetään saalistaessa esiin. Kulkijoihin verrattuna saalistajien epäkuollut keho on varsin hyvässä kunnossa, lukuun ottamatta kalpeaa ihoa ja mahdollisia haavoja.
Ääntely on tilanteesta riippuen hyvinkin poikkeavaa. Normaalissa tilassa ja varsinkin väijyessä saalistajat ovat kirjaimellisesti äänettömiä. Edes liikkumisesta ei kuulu ääntä, mikä tekeekin saalistajista täydellisiä metsästäjiä. Hyökätessään uhrinsa kimppuun saalistajat päästävät suustaan hyvin korkeaa kiljumista muistuttavan äänen, mikä saattaa jopa heikottaa herkempiä korvia. Korkea kauas kantautuva hyvin kimeä kiljunta on saalistajille ominainen metsästyshuuto, eikä se riipu saalistajan sukupuolesta.
Liikkumistapa on infektoituneiden aatelia. Saalistajien kyyrymäinen ryhti ja koukussa olevat jalat mahdollistavat äänettömän hiiviskelyn, mutta myös parkourmaisen äänettömän liikkumistavan, johon kuuluu niin kiipeily kuin hyppiminen. Saalistajien koko ruumis on infektoitumisen jälkeen painautunut kasaan ja muovautunut äänettömälle ja ketterälle liikkumistavalle ominaiseksi.
© Left 4 DeadRavinto on saalistajilla melko yksinkertaista, sillä nuo syövät pelkästään ihmisten lihaa, tarkemmin sanottuna lihaksia. Eläimet eivät siis käy ravinnoksi, eikä myöskään ihmisten sisäelimet. Melko nopeasti ruokailevat saalistajat jättävätkin jälkeensä aina lihaksettoman ihmisruumiin, joka kauan lojuessaan herättää mätänevällä hajullaan kulkijalaumoja paikalle.
Tavat ovat jokaiselle saalistajalle hyvin ominaisia. Saalistajat omaavat nimensä mukaan suurimman saalistusvietin, eikä se tarkoita kulkijoiden tavoin sokeaa raivoa syödä, vaan viekasta äänetöntä väijymistä ja lopulta uhrin kimppuun kirkuen hyökkäämistä. Hyökätessään ihmisten kimppuun saalistajat vetävät kissaeläimen tavoin terävät pitkät kynnet esiin, jotka kaikessa terävyydessään vastaavat hyvin teräviä teräaseita ja ne soveltuvat jopa lihasten viiltämiseen sekä repimiseen. Saalistajat elävät kulkijoiden tavoin ravinnolle, eikä noiden elämään siis juurikaan sisälly muuta kuin metsästämistä. Saalistajien on tosin huomattu tylsistyneinä saalistavan myös eläimiä, mutta niitä ei kelpuuteta ravinnoksi.
Levinneisyys rajoittuu lähes ainoastaan kaupunkialueille. Mitä isompi kaupunki ja mitä enemmän rakennuksia, sen parempi. Saalistajat tarvitsevat elinympäristökseen urbaanin kaupunkimaiseman, joka mahdollistaa huomaamattoman sekä äänettömän väijymisen yleensä uhria korkeammalta tasolta. Joskus harvemmin saalistajiin saattaa kuitenkin törmätä myös kaupunkien ulkopuolella, mutta siellä olosuhteet noiden nitistämiseksi ovat paremmat.
Esiintyneisyys on lähes poikkeuksetta erakkoa. Toisin sanoen saalistajat eivät viihdy laumoissa tai edes pienemmissä ryhmissä, vaan liikkuvat ja oleskelevat yksin. Joskus hyvin harvoin saalistajat saattavat esiintyä pareittain, mutta tällöinkin on kyse samaan aikaan saalistajainfektoituneista ihmisistä, jotka omaavat vielä kuolemansa jälkeen tarpeen olla tietyn henkilön seurassa. Täysin vieraiden saalistajien kohdatessa lopputulos on kuitenkin hyvin yllättävä. Saalistajat pitävät toisiaan kilpakumppaneina, mikä käytännössä tarkoittaa taistelua. Saalistajien kamppailut eivät ole kaunista katsottavaa, sillä nuo kirjaimellisesti repivät toisiansa palasiksi terävillä kynsillään kirkunamaisen huudon säestämänä.
Tappaminen on helpompaa kuin minkään muun zombilajin nirhaaminen - kunhan olet vain tarpeeksi nopea. Saalistajien keho on vain asteen ihmistä kestävämpi, joten hyvällä tuurilla saalistajakin kuolee esim. verenhukkaan tai raajan leikkautumiseen. Varmin tapa saalistajienkin tapauksessa on kuitenkin aivojen tuhoaminen, sillä jotkut yksilöt saattavat olla yllättävän sitkeitä selviytymään.
+ Ainut lähes varma selviytymistapa saalistajia vastaan on liikkua toisen selviytyjän seurassa. Saalistajan hyökätessä uhri itse yleensä tuskin edes ehtii nähdä hyökkääjäänsä, joten apu on kultaakin arvokkaampaa. Kaiken lisäksi saalistajat hyökkäävät mieluiten yksinäisten selviytyjen kimppuun, vaikka useita poikkeuksiakin tapahtuu.
+ Saalistajia vastaan kamppaillessa nopeus on valttia. Saalistajat ovat onneksi infektoituneista kaikista herkempiä vahingolle, mutta yleensä uhri ei edes tajua tilannetta ennen kuolemaansa. Paras tapa eliminoida saalistaja on nopea luoti ennen kuin saalistaja kerkeää hyökätessään ottamaan fyysistä kontaktia. Lähietäisyydeltä terävä ase ja nopeat liikkeet ovat ainoa toivo.
- Mestarisaalistajia. Selviytymisprosentti saalistajan hyökkäyksestä on erittäin pieni.
- Äänettömän ketterän liikkumistavan lisäksi juoksee hämmästyttävän nopeasti neljällä raajalla ja pystyy hyppimään mittavia loikkia.
- Kissamaisesti esiin vedettävät terävät kynnet leikkaavat vaivattomasti lihaa ja sisäelimiä. Tekee siis jo muutamassa sekunnissa erittäin pahaa jälkeä. Lisäksi saalistajien hampaat ovat neulanterävät ja niitä on kahdessa rivissä - tämä tieto ei kuitenkaan ole monen tietoisuudessa, sillä kulkijoista poiketen saalistajat eivät käydä hampaita hyökkäykseen, vaan ainoastaan irtonaisen ravinnon paloittelemiseen.
RAIVAAJAT
Raivaajat ovat massiivisen kokoisia epäkuolleita, jotka ovat raa'asta voimastaan huolimatta täysin sokeita, eivätkä omaa hajuaistia.
Äänettömälle selviytyjälle raivaajat ovat harmittomia, mutta auta armias jos päästät pienenkin äänen...
Äänettömälle selviytyjälle raivaajat ovat harmittomia, mutta auta armias jos päästät pienenkin äänen...
Ulkomuoto raivaajilla on kulkijoist poiketen on huomattavasti paremmassa kunnossa. Tavallisesta kulkijasta raivaajan erottaa kuitenkin kaikista parhaiten massiivisesta ulkomuodosta - raivaajien lihakset ovat turvonneet muistuttamaan ääripään kehonrakentajaa tai vaihtoehtoisesti kehoa ympäröi massiivinen rasvakerros. Pituutta näiltä epäkuolleilta löytyy parhaimmillaan jopa hieman yli kaksi metriä. Raivaajien silmät ovat täysin harmaansokeat ja joiltain yksilöiltä puuttuu silmät täysin.
Ääntely on melko yleistä, mutta kaikesta huolimatta hyvin rauhallista. Raivaajien ääntely muistuttaa lähinnä matalan tasaista murinaa ja örähtelyä. Hyökätessään ääntely muuttuu yleensä aggressiivisemmaksi.
Liikkumistapa on hyvin hidas massiivisen koon vuoksi, mutta hyökätessään raivaajat rynnivät mittavalla vauhdilla päälle. Liikkumistapa muistuttaa kaiken kaikkiaan hyvin paljon suurikokoisen ihmisen kävelyä.
Ravinto on suuri mysteeri. Toistaiseksi raivaajia ei olla nähty ruokailemassa, joten on jopa syytä epäillä että nämä epäkuolleet eivät tarvitse ravintoa laisinkaan.
Tavat liittyvät raivaajilla hyökkäämiseen. Raivaajat ovat täysin sokeita eivätkä omaa hajuaistia, mutta kuullessaan ulkopuolisen äänen nuo kiinnostuvat silmittömästi äänen lähtöperästä. Havaitessaan tarkan selviytyjän sijainnin äänten perusteella rynnivät raivaajat mittavalla voimalla päin ja huitovat suurikokoisilla nyrkeillään. Raivaajat rauhoittuvat heti hiljaisuuden tullessa, eivätkä nuo syö tai muuten hyödynnä ihmisiä. Raivaajat hyökkäävät jopa muiden ääntä pitävien infektoituneiden kimppuun, joista yleisimpiä ovat kulkijat.
© Left 4 DeadLevinneisyys on ympäri saarta, mutta eivät ole läheskään niin yleisiä kuin kulkijat. Jostain syystä raivaajia kohtaa useimmiten suurissa käytävämäisissä rakennuksissa, kuten vaikkapa tehtaissa, kouluissa tai sairaaloissa. Raivaajilla saattaakin olla jonkinlainen kiintymys kapeisiin käytäviin.
Esiintyneisyys raivaajille on melko usein yksinään liikkuvaa, mutta joskus samassa tilassa saattaa olla jopa useita raivaajia. Raivaajat eivät kuitenkaan reagoi mitenkään lajikumppaneihinsa.
Tappaminen on hyvin vaikeaa, mutta ei toki mahdotonta. Raivaajien iho on jostain syystä paljon normaalia paksumpaa, eikä esim. kirveellä huitominen aiheuta muuta kuin hyökkäyshalun raivaajassa. Luodit uppoavat vain hieman ihon pintaa syvemmälle, joten raivaajien tappamiseen tarvitsee huomattavaa luotimäärää tai nerokasta suunnitelmaa. Parhain tapa saada raivaaja hengiltä on saada tuo tippumaan korkealta mahdollisimman kovaan maastoon tai johonkin terävään.
+ Paras tapa välttää raivaajan hyökkäys on joko äänetön hiipiminen tai sitten paikalla pysyminen. Hengitystä kannattaa myös kontrolloida, sillä liian raskas ja äänekäs hengitys on heti ensimmäinen asia mikä saa raivaajan hyökkäämään. Hyökkäävä raivaaja lopettaa kuitenkin mahdollisen hyökkäyksensä heti kun ei kuule ääniä - älä kuitenkaan pidä ääntä paetessasi...
+ Raivaajat eivät osaa hypätä eivätkä mahdu pienistä onkaloista tai kapeista ovia. Repivät kuitenkin helpoisti huteria ovia auki ja paiskovat isoja esineitä.
- Erittäin vaikeita saada hengiltä, sillä raivaajien paksu nahka hylkii jopa tulta.
INFEKTIO
Miten ihminen muuttuu infektoituneeksi?
Infektion voi saada yksinkertaisesti kulkijan puremasta. Vaikka saalistajat ja raivaajat ovat jopa kulkijoita vaarallisempia kohdata, ovat ne täysin turvallisia tartuntariskin kannalta. Kukaan ei tiedä syytä miksi vain ja ainoastaan kulkijoiden purema aiheuttaa infektion ja sitä mukaa tuskaliaan muuttumisen epäkuolleeksi. Jos ihminen kuolee luonnollisesti ilman kulkijan puremaa, ei hän muutu epäkuolleeksi. Joskin ruumis kerää hajullaan kulkijoita puoleensa...
Pureman saatuaan ihmisen kunto alkaa heiketä, eikä sille ole mitään yleispätevää aikaa. Parhaimmillaan se ottaa vain muutaman minuutin puremasta ja joskus jopa viikkoja. Ihmisen yleiskunnon kanssa on yleensä paljon tekemistä muuttumisprosessin kanssa, mutta sekään ei aina ole niin yksiselitteistä. Kuume on myös melko yleinen oire kunnon heiketessä ja joillain ihmisillä havaitaan äkillisiä mielenterveydellisiä ongelmia, yleensä vainoharhaisuutta. Muuttuminen on kuitenkin hyvin tapauskohtainen prosessi, eikä muuta yleispätevää tekijää ole kuin pureman saaminen. Koko prosessi huipentuu lopulta kuolemaan ja siinä missä ilman puremaa kuollut ihminen on ja pysyy maassa, nousee infektoitunut ruumiina ylös. Suurin osa pureman saaneista nousee ylös kulkijoina, mutta jotkut käyvät kuollessaan hitaan muuttumisprosessin läpi, minkä seurauksena heistä kuoriutuu saalistajia tai raivaajia. Näissä tapauksissa ihminen saattaa pysyä kuolleena jopa kuukausia, sillä keho muovautuu hiljaa erikoislajin fyysisiin piirteisiin.
Voiko muuttumisen välttää tai estää jotenkin?
Kyllä voi. Nopein ja kivuliain, mutta samalla varmin tapa on katkaista pureman saanut raaja ennen kuin tulehdus leviää veren mukana muualle kehoon. Tämä konsti ei ole kuitenkaan aina mahdollinen, sillä paitsi oikeanlaisen puremakohdan, vaatii tilanne nopeaa päätöksentekoa, raakaa voimaa sekä oikeita olosuhteita.
Olemassa on kuitenkin toinenkin erittäin harvinainen tapa selviytyä, mutta se ei ole juuri kenenkään tietoisuudessa. Muutama selviytyjä on nimittäin selviytynyt puremasta tahdon voimalla. Niin uskomattomalta ja epäloogiselta kuin se kuulostaakin, ei edes lääkealasta tietävät ole osanneet selittää tätä ilmiötä. Ne harvat jotka ovat selviytyneet puremasta, ovat menneet ensiksi hyvin heikkoon kuntoon ja kärsineet kovasta kuumeesta ja mielen rakoilemisesta. Mielen rakoilu on kuitenkin avainsana - jotkut kokevat ahdistusta ja itsemurhaintoa, jotkut muuttuvat sairaan vainoharhaiseksi, jotkut muuttuvat hyvin aggressiiviseksi ja saattavat käydä jopa ystäviensä kimppuun siinä missä joidenkin ajatus alkaa vain katoilla ja juoksee ihan eri todellisuudessa kuin tässä maailmassa. Tässä kohtaa harvat selviytyjät ovat kuitenkin nähneet suunnatonta vaivaa ja taistelua itsensä kanssa ja ovat onnistuneet pitämään itsensä selväjärkisinä ja hirveästä olostaan huolimatta elämänhaluisina. Yksinkertaisesti siis mieltänsä ei saa menettää, sillä lopullista pimahdusta seuraa joko äkkinäinen tai hidas kuolema ja sitä seuraa muuttuminen epäkuolleeksi.
Paitsi vaaditun vahvan mielen takia tämä selviytymiskeino tarvitsee kuitenkin myös jotain muuta - nimittäin toisen selviytyjän. Siinä missä pureman saanut taistelee mielensä kanssa, pitää toisen ihmisen pitää pureman saanut hengissä (teilata epäkuolleet ja hillitä toisten selviytyjien himo pistää purrulle kuula kalloon), sekä hoitaa tuoreen haavan desinfiointi ja puhtaana pito. Joskus purrun mielentilan taistelu kestää kauankin, jolloin jonkun pitää myös hoitaa ravinnon saannista ja muista elintärkeistä asioista.
Toistaiseksi mitään varmaa ja helppoa ehkäisytapaa ei kuitenkaan ole, vaikka joistain kasveista ja yrteistä on huomattu olevan hieman apua esim. muuttumisnopeuden ja kipujen suhteen. Jotkut uskovatkin yrttien voimaan ja ovat varmoja siitä, että oikealla yhdistelmällä infektion saisi kukistettua.